Zimbabwe, Sambia (ja Botswana)

Moikka!

Varmasti jokainen blogiteksti alkaa tällä, mutta neljän päivän päästä me ollaan kotona!!! Toivottavasti ette ymmärrä väärin, täällä ei siis ole niin kamalaa, että lasketaan koko ajan päiviä kotiin vaan meillä on niin kova ikävä meidän miehiä, kotia, perheitä, ystäviä ja normaalia arkea, että tuntuu jo siltä, että on aika mennä kotiin. Ihan uskomaton kokemus joka ei ikinä unohdu ja varmasti tullaan tätä ikuisesti lämmöllä muistamaan, mutta aikansa kutakin. Vaikka meille on tosi rankka kevät tulossa niin on silti ihana päästä omaan arkeen, koska elämä on sitä mitä teet siitä ja me tykätään meidän arjesta! Ollaan otettu muutama extra kurssi keväälle sekä pari extra harkkaa, että päästäis valmistumaa hieman nopeammin, mutta katsotaan miten meidän käy. Mulla alkaa työt heti joulun jälkeen, mutta en kauaa siellä kerkeä olemaan, kun uusi opintovapaa alkaa jo 7.1 koska silloin alkaa työharjoittelu Vantaan psykiatrisessa vankisairaalassa. En siis kauaa kerkeä kotona olosta nautiskella, kun on ajeltava Kouvola-Kotka-Vantaa väliä, mutta ihana päästä harkkaan juuri sinne minne halusin! Mutta nyt taas asiaan, Neksu lupasi ennen kotiin lähtöä kirjoittaa työjuttuja päättyneen harkan kunniaksi niin mä kerron nyt meidän reissusta Zimbabween. Käytiin sen lisäksi myös päiväreissulla Sambiassa sekä pari kertaa ohikulkumatkalla Botswanassa. Eli, jos kiinnostaa vain työjutut niin tätä tekstiä ei kannata lukea :D

Tärkeimmät mukaan eli passi, rahat ja malarialääkkeet :D

Oltiin siis TAAS ;) pikku lomalla, tällä kertaa mentiin Victorian putouksille Zimbabween. Eka operaatio oli, kun päätetiin, että lähdetään niin vaihtaa rahoja. Zimbabwessa on käytössä siis USAn dollarit (jota ne aina mieluiten tietysti haluaa), Etelä-Afrikan randi sekä Botswanan pula. Heidän oma valuutta oli Zimbabwen dollari, josta tuli arvoton hyperinflaation takia, joten näitä seteleitä myytiin kaupassa matkamuistoina, koska niissä oli niin älyttömiä lukuja kuin miljoonia tai biljoonia. Monet suositteli meidän vaihtamaan nimenomaan USAn dollareita sinne, mutta ei ollutkaan niin helppo homma. Mentiin meidän vuokraisännän Kentonin kanssa rahanvaihtopaikkaan, koska ei haluttu keskenään mennä taxilla monta sataa euroa sekä passit laukussa. Rahanvaihtipisteet sijaitsee keskustassa, joka ei muutenkaan ole kuuluisa sen turvallisuudesta ja Kentonkin sanoi, että tällä kadulla hän ei ikinä kulje ilman syytä, koska siellä tapahtuu ryöstöjä niin paljon. Saatiin kyseisessä paikassa vaihtaa vain maksimissaan 5000 Namibian dollaria USAn dollareiksi ja se oli vain reilu puolet siitä mitä meidän oli tarkoitus vaihtaa. Sovittiin, että mennään sitten muutaman päivän päästä vaihtamaan loput rahat dollareiksi, mutta toisin kävi. Mentiin tällä kertaa taxilla, koska oli vähemmän rahaa mukana ja, kun menimme tiskille meiltä vaadittiinkiin nyt todistusta, että opiskelemme täällä, todistusta, että olemme nostaneet rahat automaatista, passia sekä kaikki mahdolliset tiedot minne olemme menossa ja millä. Sanoimme, että viimeksi onnistu pelkällä passilla saman naisen kanssa (paikalle tuli joku esimies, kun  oli joka virkailijan kanssa ongelmia) niin tämä esimies kertoi, että nainen on tehnyt virheen, koska on uusi, että ilman edellämainituja tietoja ei saa vaihtaa rahaa. Sovittiin, että tullaan sitten huomenna uudestaan näiden kaikkien todistusten kanssa. Mentiin seuraavana päivänä uudestaan niin, että Kenton oli taas mukana, koska välillä kuulemma rahanvaihto onnistuu paremmin paikallisen kanssa? :D Odotimme vuoroamme, kun tämä kyseinen naisvirkailija näki meidät, viittoi vartijan luokseen ja kuiskasi hänelle jotain. Vartija tuli sitten meidän luokse ja pyysi meitä poistuman, koska meille ei kuulemma siellä ole rahaa?! Aha! Ei paljon Kenton siinä auttanut. Kierrettiin tämän jälkeen monessa pankissa ja rahnvaihtopaikassa, mutta emme mistään saaneet, milloin siellä ei ollut ja milloin joku lappu puuttui. Loppujen lopuksi vaihdoimme sitten pankissa loput rahat Etelä-Afrikan randeiksi, joka on myös Namibiassa käytetty raha, koska se on samanarvoinen kuin Namibian dollari joten sen vaihto onnistui helposti. Näillä kahdella valuutalla selvisimme kyllä hyvin Zimbabwessa, mutta tietysti taas Sambiassa oli oma raha, kwacha, mutta kävimme sitten ihan automaatista nostamassa ne, kun sinne saavuimme.

Zimbabwessa on kova käteispula, joten monissa ravintoloissa sai jopa 35% ruoasta alennusta, jos maksoi käteisellä. Maa on myös todella korruptoitunut, sekä bensasta on kova pula. Ihmettelimme teiden vieressä monta metriä pitkiä autojonoja niin taxikuski kertoi, että bensaa tuodaan vain perjantaisin huoltoasemalle ja se loppuu heti, joten ihmiset vievät autonsa montaa päivää aiemmin jo jonottamaan sitä, että saavat tankattua. Aika hurjaa! Kuskikin kertoi vieneensä oman auton neljää päivää aiemmin seisomaan huoltoaseman eteen niin sai jonotuspaikan numero 2! Huoltoasemien edessä onkin porti minkä taakse outoja voi laittaa sitten jonottamaan ja bensaa saa tankata vain omaan autoon, ei kanistereihin. Miekin sain Instagramin kautta viestejä tiedänkö mistä saa bensaa, kun merkkasin kuviin, että ne on otettu Victoria fallseilla! Zimbabwe on myös todella kallis paikka, kallein missä oon nyt käyny tän reissun aikana. Paikalliset sanoikin, että käyvät ruokaostoksilla aina Sambiassa tai Botswanassa, koska siellä on paljon halvempaa. Esimerkkinä- käytiin ruokakaupassa etsimässä iltapalaa ja iso jogurttipurkki oli 8 USAn dollaria, viinirypäleet 6$ ja vesipullo 5$. Ostettiin vaan pakolliset ja haettiin loput sitten Sambian puolelta, jossa nuo maksoi puolta vähemmän.

Botswanan rajalla pitää KAIKKI kengät, myös matkalaukuissa olevat dipata tällaisessa kuravedessä ja märässä pyyhkeessä, jotta ei viedä tauteja mukana :D Eli sä astut siihen ja sitten takaisin siihen kohtaan mistä astuit siihen, mutta kuulemma pöpöt ei silti tule takaisin sun kenkiin... :D Sitten kävelet toiselle puolelle rajaa, en tiedä miksi ei saa bussilla mennä.

Majoituttiin siis Victoria falls nimisessä kaupungissa Zimbabwessa, joka sijaitsee yllätys yllätys Victorian putouksien vieressä. Mentiin tänne Intercape nimisellä bussilla ja matka kesti 24 tuntia. Kuulostaa kamalalta, mutta yllättävän kivuttomasti meni, vaikkakin ensimmäinen päivä, kun sinne saavuttiin meni ihan harakoille, kun oltiin niin poikki. Ei tule bussissa kovin laadukkaat yöunet. Käytiin vaan siinä kalliissa kaupassa sekä syömässä ja loppuilta koomailtiin huoneessa ja toivottiin, että päästäis jo nukkumaan. :D

Tilasin itelle Pumba eli pahkasika PIHVIN, mutta sain kuivan HAMPPARIN. :D no liha oli ainakin hyvää.

Meidän hotellin pihalta :)

Seuraavana päivänä lähtiin sitten pirteänä uusilla silmillä tutustumaan Victoria fallsin kaupunkiin. Pieni, mutta kaunis paikka. Ihanan vihreää joka puolella sekä villieläimiä tuli joka paikassa vastaan! Paikka on myös paljon turvallisempi kuin Namibia joten siellä oli mukava vain kävellä ja katsella paikkoja. 

Heti kun astuttiin ovesta ulos niin paviaaneja juoksi joka puolella!

Paikallinen "ostoskeskus" elephant walk.

Illaksi oltiin varattu meille auringonlasku risteily Zambezi joella. Auto tuli hakemaan meitä klo 16 jälkeen ja tämä oli ehdottomasti reissun yksi kohokohdista. Oli ihanaa syödä neljän ruokalajin illallista ja katsella krokotiileja ja virtahepoja iltapuuhissa. 

Alkupalat

Alkukeitot ja leivät. Pääruoista ja jälkiruoista ei ole kunnon kuvaa, koska oli niin pimeää jo silloin, mutta saatiin valita pihvi tai kala, Neksu otti pihvin ja mie kalan ja jälkkäriksi oli erilaisia suklaapalleroita.

Virtahevot uimassa auringonlaskussa.

Seuraavana päivänä oli vuorossa päiväreissu Sambiaan. Raja oli ihan muutaman kilsan päästä meidän hotellista joten sinne meno kävi helposti. Palkattiin rajalta joku taxikuski meidän oppaaksi ja se neljä tuntia ajellutti meitä pitkin Sambiaa ja näytti kaikki "parhaat paikat" Livingstonessa.

Paikallisten tori, josta löytyi ihan kaikkea kuivatuista madoista verhoihin.

Tältä taitavalta taiteilijalta ostettiin craft marketista upeat taulut, mun oma on just hänen käsissään tässä (siinä on siis norsun sisään piirretty kaikkia afrikan eläimiä)!

Ja taas burgerilla, nyt oli vuorossa Kudu burger! 

Reissu oli muuten hyvä, mutta juuri kun oltiin Sambian rajalla kävelemässä ostoskassien kanssa niin Neksu sanoo mulle, että "kato tossa on pikku paviaani" ja ku käännyin katsomaan sitä niin samaan aikaan jostain taivaasta tippuu TODELLA iso paviaani ja alkaa repimää mun käsistä ostoskasseja. Hämmennyin nii paljon, et yritin repiä niitä takaisin ja juosta karkuun nii se raapaisi mua jalasta ja raateli ostokassit ihan palasiksi ja pölli mun hedelmät sieltä! Joku paikallinen mies juos sitten auttamaan ja hääti sen pois (ja tietty halusi rahaa korvaukseksi). Pelästyttiin ihan todella paljon, ajattelin jo, että se puraisee mua, kyse ei ollu aiemmassa kuvassa näkyvistä söpöistä pikkusista vaan tää oli kunnon röyhkeä alfa uros. Saatiin sitten samalla kuulla, että älä IKINÄ kävele kaupungilla keltaisten tai mustien pussien kanssa, koska paviaanit tietää, että niissä on ruokaa ja tulee ryöstämään ne. Eli jos olet menossa sinne niin muista tämä, me saatiin tietää vasta liian myöhään. Tän jälkeen ollaa kierretty kaikki paviaanit kaukaa :D

Seuraavana päivänä oli vuorossa upeat Victorian putoukset ja norsujen suojelualue! Nyt on siis kuivakausi putouksilla, joten se on kaikkein "rumimmillaan" mutta meiän mielestä se oli silti todella kaunis ja oli ihanaa kierrellä sademetsässä ja katsella putouksia. Tosin sademetsässä taas iso paviaani hyppäsi keskelle tietä nii me paniikissa juostiin lähimmän ihmisen luo ja käveltiin sen kanssa nii kauan ettei paviaaneja näkyny :D

Meiän hotellin omistaja oli tosi kiva tyyppi ja neuvo meitä monissa asioissa tosi paljon. Hän ehdotti, että menisimme Victorian putouksien suht lähellä olevaan ravintolaan, mutta sanoi myös että menkää ehdottomasti taxilla, koska kävely on vaarallista. Alueella on niin paljon villieläimiä jotka hermostuvat ihmisistä. Ajateltiin, että lähtään kävellen katsomaan mihin päin pitää mennä ja otetaan sitten taxi kunnes yhtäkkiä tajusimme, että ei hitto me ollaan jo sillä tiellä missä ei saanut kävellä. Joka puolella oli kylttejä missä kiellettiin alueella kävelyä tai varoiteltiin siitä. Onneksi näimme tiellä miehen joka paljastui vartijaksi tällaisia pöljiä varten kuten myö jotka kävelee siellä :D Hän sitten saattoi meidät ravintolaan turvallisesti, mutta täytyy sanoa että kyllä jännitti. Matka ei ollut mikään pitkä, mutta en nähnyt täällä mitään muuta paikka missä olisi kävely kielletty eläinten takia ja eläimiä näkyi joka puolella niin täällä on varmasti käynyt paljon onnettomuuksia eläinten kanssa. Tilattiin suosiolla taxi ravintolan oven eteen kun sieltä lähettiin, ei enempää jännitystä siihen päivään kiitos.

Näkymät sieltä ravintolasta, tossa välissä pysty harrastamaan keinumista tai vaijeriliusua- ei kiitos!! :D

Pelotti pelkästään poseerata siinä vieressä, mutta tarjoilija halusi ottaa kuvan ku nauroi meidän panikoinnille, kun käveltiin tossa reunalla kädet tiukasti laidassa kiinni :D

Iltapäivällä lähtiin sitten norsujen suojelualueelle ja matkalla sinne nähtiin myös monia muita eläimiä! Esimerkiksi neljä kirahvia, paviaaneja, mangusteja, pahkasikoja ja buffaloita. Ihana Zimbabwen luonto!

Kirahvit poseerasi meille kiltisti

Buffalot, jotka on hyvin vaarallisia. En tykänny istua noin lähellä niitä, pelotti! :D

Tällaisella autolla huristeltiin sinne

Päästiin tapaamaan norsuja, jotka on jääny orvoksi ja otettu tonne asumaan. Nämä ei pääse enää takaisin villiin luontoon, mutta ne jotka pääsee on laitettu eri puolelle puistoa johon ihmisillä ei ole asiaa. Yhden sellaisen ohi ajettiinkin ja se lähti heti karkuun, kun näki meidän auton.

Päästii antamaan niille herkkuja kiitokseksi tapaamisesta ja sitten ne meni iltakylpyyn.

Seuraavana päivänä vietettiin päivä craft marketeissa tuliaisia ja joululahjoja ostellen ja illalla mentiin syömään paikkaan jota hotellin omistaja taas suositteli. Siellä oli paikallinen tanssi -sekä rummutusshow ja oli kyllä upea esitys. Ruokana oli buffetillallinen ja siellä olikin tarjolla kaikkea sushista krokotiiliin ja antiloopista juustopöytään.

Taustalla näkyi taas Victorian putoukset tai varsinkin siitä tulevat suuret höyrypilvet!

Taas oli jännät paikat kun kesken kävelyn eteen pölähti Pumba eli pahkasika :D Vieressä olikin kyltti, että varo villieläimiä, äläkä mene niiden lähelle, koska ne on vaarallisia. Eipä taas auttanut muuta kuin etsiä kiertotie ja toivoa, että Pumba jatkaa ruohon syömistä eikä huomaa meitä.

Alkupala

Tanssishow, niin kivaa katsottavaa nää paikalliset tanssit!

Vieressä olevasta hotellista, missä odoteltiin taxia.

Sitten olikin seuraavana päivänä vuoro lähteä takaisin Namibian kotiin. Kello 11 jälkeen mentiin odottamaan bussia jonka piti lähteä 11.50. Matkan piti kestää taas sen 24 tuntia takaisin. Kuski tuli ilmoittamaan, että bussi lähtee myöhässä, koska he joutuvat odottamaan toista bussia josta tulee porukkaa tähän kyytiin. Loppujen lopuksi istuimme yli kaksi tuntia Victoria fallsin KFCn pihalla odottamassa lähtöä. Eikä tässä vielä kaikki, kuski sanoi, että jos emme kerkeä Botswanan ja Namibian väliselle raja-asemalle ennen klo 18, joudumme nukkumaan rajalla 12 tuntia, koska raja-asema aukeaa vasta klo 6 aamulla uudestaan. Eli bussimatka olisi tällöin 36 tuntia!! Onneksi kuski ajoi niin nopeaan kuin mahdollista ja olimme raja-asemalla 17.40. Ajateltiin, että jes selvittiin kunnes kuski kertoi, että pitää keretä vielä toiselle raja-asemalle niin vasta sitten olemme Namibian puolella. Emme mitenkään kerkeäisi bussilla joten ei auttanut muu kuin juosta noin 1,5km. Olimme sielläkin ajoissa, mutta sitten oli riskinä, että bussi ei kerkeäsisi sinne, koska kello oli jo 17.57 ja se oli edelleen ensimmäisellä asemalla selvittämässä omia paperiasioita. Onneksi bussin porukka sai puhuttua rajatyöntekijät ympäri, jota he pitivät 10 minuuttia yliaikaa auki, jotta bussikin pääsi Namibian puolelle. Ei olisi paljon hyödyttänyt jos me olisimme siellä olleet ilman tavaroita, koska siitä oli vielä noin 16 tuntia Windhoekiin :D Sitten matka jatkui helpottuneena kunnes 02.00 yöllä bussi pysähtyi keskelle ei mitään, koska sen perässä kiinniolevasta perävaunusta oli irronnut rengas!! Ei sitten muuta, kun keskellä yötä tavaroita siirtämään perävaunusta bussiin ja jätettiin vaunu sinne keskelle ei mitään. Taas tuli yli tunti lisää matkustuaikaa tämän takia! Pääsimme kuitenkin kaikista näistä vastoinkäymisistä huolimatta turvallisesti perille. Eli kannattaa miettiä haluaako säästää rahaa (bussiliput noin kolme kertaa halvemmat kuin lentoliput) :D Toki näin päästiin käymään myös pariin kertaan Botswanassa ja nähtyä siellä upeita paikkoja!

Botswanan maisemat suurimman osan matkasta näytti tältä

Hirveästi näkyi myös eläimiä, monta kertaa heräsin yölläki kun bussi teki äkkijarrutuksen kun tiellä oli vuohia, lehmiä, norsuja, paviaaneja, antilooppeja, pahkasikoja jne... Varsinkin Botswanan puolella näkyi kaikki upeat Afrikan eläimet ihan tien vieressä!

Tämä otettu kävelymatkalla toiselle raja-asemalle. Lohdullinen näky, kun näkyi opaste, että asema on jo lähellä! :D

Monet jotka ovat täältä Namibiasta tuonne matkustaneet ovat yöpyneet Sambian puolella. Ehkä hinnan takia, ehkä jonkun muun, mutta itse tykkäsin kyllä enemmän Zimbabwen puolesta vaikka se olikin paljon kalliimpi. Eli jos haluat säästää niin mene ehdottomasti Sambiaan, mutta luonto ja kaikki muu oli mun mielestä Zimbabwessa parempaa. Ihmiset ovat myös todella ystävällisiä molemmissa, kaikki kadulla vastaantulevat sanovat "hei, mitä kuuluu?" ja jatkavat matkaa tai saattavat jäädä juttelemaan enemmän. Extremeä harrastaville molemmissa maissa on TODELLA paljon kaikkea hullua puuhaa, mutta me ollaan jo tarpeeksi täällä oltu sydän sykkyrällä niin meille riitti jokiristeily :D Tosin kaikki aktiviteetit on molemmissa todella hintavia, joten varaa tänne paljon rahaa mukaan. Esimerkiksi, jos haluat kuvan itsestäsi kuuluisalla devils poolilla Mikä Devils pool? eli altaassa, joka muodostuu putouksille niin se maksaa 140 euroa per henkilö!! Myös esimerkiksi koskenlasku joka on siellä myös upea ja suosittu elämys on yli 100 euroa per henkilö. Toki kokemuksia ja elämyksiä ei voi mitata rahassa, mutta sinne saa rahaa uppoamaan todella paljon, jos haluaa tehdä yhtään mitään. Sellainen oli siis meidän reissu tiivistettynä :D Ja te työjutuista kiinnostuneet- malttakaa, Neksu kirjoittelee teille ehkä torstaina! Se saattaakin olla aikalailla meidän viimeisiä tekstejä. Ollaan saatu ihania viestejä teiltä tästä meidän blogista ja meillä on joka kerta ollu kiva määrä lukijoita. Paras oli kyllä ensimmäinen postaus, se on saanut yli 500 lukukertaa! Jos kukaan teistä ei antaisi palautetta niin en olisi näin paljoa jaksanut kirjottaa edes. Esimerkiksi nyt kello on 22.52 ja aloin kirjoittamaan tätä noin klo 19 aikaa, että kyllä tähän aikaa kuluu varsinkin näin hitaalla netillä, kun kuvien latauksessa menee ikä ja terveys. Myös, kun naputtelee niin ääni kuuluu, mutta teksti tulee vasta myöhemmin perässä näytölle :D 

Toivottavasti teillä ei ole joulustressiä! Mä toivon, et lentokoneessa on jouluelokuvia nii pääsen virittämään mun joulufiiliksen kuntoon, täällä se on tosi hankalaa! Jos en enää kirjoittele (saatan ehkä vielä kirjoittaa himassa jotain, mutta jos en kerkeä niin) ihanaa joulua teille kaikille ja nauttikaa! Näin muuten Suomen lähetysseuran sivulta, että kauneimmat joululaulut kerää rahaa Namibian Katuturan lapsille, eli just niille ketä ollaan käyty auttamassa! Hauska sattuma. Siellä ne ainakin oikeasti tarvii apua, joten toivon että lahjoitukset löytää perille. Käykäähän siis laulamassa ja lahjoittamassa!:) Mieki oon käyny joka vuosi, mutta nyt sattuneesta syystä jää väliin.

-Miia